Pääsiäinen. Kevään merkki. Virallisesti. Pitkät pyhät, aikaa, yhdessäoloa, ateriointia, makeisia ja pupuja sekä tipuja siellä täällä. Keittiön ikkunassa se vakio, lentävä noita-akka. Tytöt ovat tarkkoja, että kaikki ovat paikallaan. Tämä on meidän pääsiäinen. Aika pinnallinen, mutta arjesta poikkeava, perinteinen kevään…
Ensimmäiseksi huomaa aamut. Sysimusta muuttuu harmaaseen usvaan, siitä kalpeaan valoon, kunnes sädekaihtimien raoista, juuri silmien kohdalta, valkeus suuntaa suoraan tajuntaan. Päivät ovat pidentyneet, raja iltaan on haalistunut. Väri musta kuuluu vain yöhön ja paljastuneeseen asvalttiin. Ensi ilahdus muuttuu murahdukseksi; valo osuu…
Viikko. Etenkin lomaviikko. Sitä on odotettu, toivottu ja suunniteltu. Tunnelataus on ilmeinen. Syntyykö se sanasta loma, vaiko viikosta eli siis setsemästä päivästä ilman tavanomaista arkea. Sanotaan, että luku seisemän on maaginen, se edustaa kehitystä ja muutosta. Planeettoja on seitsemän,…
Ruusuja ja suklaata. Kortti tuntemattomalta, hymy hyvänpäiväntutulta tai illallinen à la vain me kaksi. Miksei, pieni lahja. Häneltä. Muistamista, se tunne, että juuri Sinä olet erikoinen. Tänään. Huomenna. Forever. Tällä päivämäärällä tietoisesti, läsnäolevasti ja julkisesti. Toiveita, odotuksia.....onko ne sinun vai jonkun…
Zzzz En ole aamuihminen. En ole kyllä iltaihminenkään eli tämän tapainen luokittelu ei käy minulle. Mieluiten vielä iltapäivisinkin heittäytyisin pitkäkseni lukemaan ja ikään kuin varkain, vaipuisin uneen. Se on ihanaa. Siesta ja yöunet; minulle sopivin yhtälö. Kaipaan ja tarvitsen paljon…
Aloitin kasvatustieteiden perusopinnot avoimessa yliopistossa syyskuussa. ” Ja heti alkuun onnittelut rohkeasta päätöksestäsi. On hienoa, kun ihminen jaksaa lähteä oppimaan aivan uusia juttuja elämässään. Tekstisi on pohdittua ja olet selkeästi perehtynyt joka teemaan. Innovatiivisia ajatuksia.”. Tässä osa lehtorini palautteesta ekalta…
On ihanaa olla ihailtu. Kohdalleni se on sattunut äitiyden alkuvaiheilla. Ainakin sen tiedostan ja leikin ajatuksella, että kenties joskus muulloinkin.... No, ainakin äitinä tai mammana, niin kuin meidän perheessä minua kutsutaan. Olin muutaman vuoden paras laulaja, piirtäjä, ruuanlaittaja, piparkakkutalojen koristelija…
Tavarat. Ihanat vai kamalat. Osa on tarpeeseen, toiset kauneuden vuoksi ja sitten on se Mä haluun – osasto. Meillä useimmilla, ikään katsomatta. Ja tietty ne, ” en muista mistä sain/ostin” ja ”voi olla, että vielä tarvitaan”. Pitääkö niistä syyllistää, syyllistyä…
I love music. Sanat ovat meidän neitokaiselta, nuorimmaiselta, 16 -vuotiaalta. Niin teiniä. Silloin kaikki on superlatiivia. Siis mahtava, härligt, awesome, hirveä, yököttävä ja kyse voi olla mausta, ulkonäöstä tai elämyksestä. Aikuisen mielestä usein, ei siis mistään, mutta teinin näkemys on…
Sain lapsuudenkodissani valita 18v lahjaksi joko ajokortin tai kesäisen kielikurssin. Veljet valitsivat kortin, minä toisin. Oman ajokorttini suoritin 25 vuotiaana. Ekalla. Oma moka, bussiin peräänajo 30 vuotiaana. Lainabilika. Oman auton sain 40 vuotiaana. Käytettynä. Suhteeni autoiluun on ollut aina ristiriitainen.…