skip to Main Content
[font_awesome icon="phone" margin_right="5px" color="#000"] +358-400418197 [font_awesome icon="envelope" margin_right="5px" margin_left="20px" color="#000"] meku@nainenyliviiskyt.fi
#hotsummer2018

#hotsummer2018

On kesiä ja  on kesiä.

Yleensä ne mitataan sillä, millainen sää oli juhannuksena.

Tänä vuonna satoi, tuuli ja kevyt untsikka oli tärkeämpi lämmike kuin tiukka akvaviitti.

Tänäkin vuonna. Tosin seura oli lämpöisen mukavaa.  Mutta, tänä vuonna mittari vain heilahti siinä kohtaa.

On ollut lämmintä, kuumaa, kuumaa kuumempaa ja hottia. Jo toukokuusta lähtien.

Ilmasto lämpenee ja ääri-ilmöt lisääntyvät. Väki hikoilee, kiroilee ja huokailee.

Too hot ei monen mielestä sovi tänne. Pohjolaan.

Tosin ei sovi viileys. Eikä pitkät sateet. Ei ukkoshurrikaanit, eikä kesärakeet.

Minne sitten? Elämä muuttu maapallolla. Ja me saamme osamme. Kaikessa. Myös säässä.

 

On ollut ihania aamuja. Jo klo 7 yli 20 astetta ja tasalämpöä.

Puolilta päivin tuli hiki pintaan nilkoista ranteisiin, puhumattakaan siitä niskakuopasta.  OMG. Sinne syntyi lampi.

Ja jos et päässyt suihkuun/järveen/mereen tai käyttänyt karhea kylpypyyhettä, tunsit kun uusi eliöelämä syntyi. Tai näin kuvittelin. Niskaan.

Pyörräillessä oli mukavaa, pysähtyessä yllätyit. Et nähnyt mitään, et kuullut mitään ja maistoit vain suolan. Huh, hiki virtasi.

Iltapäivällä olit onnellinen työpaikan ilmastoinnista.  Tai lähiveden veden tunnusta. Viileetä se ei ollut. Viileyden sai suihkusta.

Omassa lähipiirissäni eniten kärsi äitini. Sydänsairaalle helle ei hellää hetkeä suo. Se on vain hengittämistä. Vaivoin hengittämistä.

Ihanuudesta tuskaan, kuivan lämpimästä nihkeään kosteuteen. Juomista, viuhkan viuhtomista, varjoa, varjoa ja varjoa.

Alkukesällä aurinkoiset kesäterdet täyttyivät, keskikesällä ne paikat olivat ainoat vapaat. Kummajaisilmiö Suomen kesässä.

 

Oma kesäni on ollut huikea. Luulin, että se oli jo kesä 2015. Sitten kesä 2016 tai viime kesä. Niin Ihanat.  Mutta tämä kesä.

Säät, ääripäät, mun pieni perhe, ystävät, vapaa-ajan sekä työn rytmitys että ihanat elämykset.

Musiikkia, taidetta, hippaamista, tapahtumia, omaa-aikaa ja ennen kaikkea sen hyvän oman ympäristön muodostamista.

Valoa et näe, ellet ole kulkenut pimeässä ja kuumasta et nauti, ellet tiedä mitä on kylmyys. Etenkin sydämen kylmyys.

Kesä on ollut yhtä flowta, mutta hallittua tasapainoilua. Luonnostaan. Sydämessä. Luonnossa. No, sitä ei voi hallita.

 

Kyllä se oma pääkin helteessä löystyi. Kalenteri hävisi kahdesti. Toisella kerralla vain itkin ja sekoitin monen muunkin elämän.

Löytyihän se sitten. Sieltä, mistä olin jo kerran tarkistanut.

Ja osa hereillä oloajasta on kulunut etsimiseen muutenkin.

Lompakko, avaimet; omaan kotiin, autoon, äidille, kulkukortti jne.

Kerran pyöränavain löytyi lukosta pöyrän päältä. Kätevää. Mulle ja mahdolliselle rosvolle. Että semmosta.

 

Summasummarum. Kesä on ollut hot. Sää hot, hot. Ja itse olen tuntenut itseni tosi hottikseksi. 🙂 Summer2018 rules.

 

 

 

 

Back To Top