skip to Main Content
nainenlyviiskyt_catwalk

Catwalk

Hainrustoa. Glukosamiinia. Vihersimpukkaa. Kurkumaa ja inkivääriä.

Kevyttä liikuntaa, kuten pyöräilyä ja särky- sekä tulehduslääkkeitä.

Kylmää turvotukseen ja lempeää hierontaa kipu kohtaan.

Kaikki tämä yhden krätsch – äänen takia.

 

 

Olin häissä. Ihanissa. Aikuisten juhlissa, aikuisia juhlimassa.

Kirkkohäät. Ortodoksisin menoin. Kruunut ja kaikki.

Pitkät pöydät ja valkoiset liinat. Iloiset puheet ja riemastuttavat laulut.

Erinomaista seuraa ja taivaallista ruokaa.

Viini ja kaffe + avec kuuluivat kuvaan. Ja kesän ensimmäinen hellepäivä.

 

Niinpä me tanssiittiin.

Puulattialla puisessa huvilassa. Helsingin keskustassa. Hiekkarannalla, meren äärellä.

On se, on se mahdollista, on , on. Stadissa.

Olavi Virtaa valssattiin. Kirkaa jorattiin.

Pepen tahdissa keikuttiin ja kaikkia menobiisejä laulettiin. Jotenkin.

Kool & the Gang räjäytti potin. Celebration.

” Catwalk”, kuului lähtölaukaus ja sitten mentiin.

Pöydän pisimmän jannun matkaan. Meitä oli monta.

Eteen, taakse, ristiin, sivulle ja käännös.

Siinä se sitten kuului. Krätshc.

 

” Ja mitäs on tapahtunut”.

” No, meni eilen catwlkilla, you know”.

” Joo, just, siinä on ne käännökset”. “Jep”, jatkoin, enkä selitellyt.

“Luut kunnossa ja ristisiteet. Hyvät välit nivelissä, joten nyrjähdyksellä taidat selvitä”.

Jes. Mä siis niiiin rakastin noita lääkärin sanoja.

Jotain jutteli kierukasta ja kulumista, mutta kuulin vain “ei keppejä, ei kipsiä, ei leikkausta”.

Sen sisäisen ääneni.

Se sama ääni toisti; stagella tapahtuu. Kyllä mua hymyilytti…

 

Kesä tanssien tulevi!

 

 

 

 

 

 

 

Back To Top