Paluu tulevaisuuteen

Katsoin uuden vuoden toivotus kuvaani.

Lämpöä, kotoilua, valoa ja arkea.

Silmäni kostuvat ja mieleni hiljenee.

Se on siinä.

Mun allekirjoitus. Minun nimeni.

Ja se sisältää elämäni.

Menneen, nykyisen ja tulevan.

Myllerrystä, kaaosta, muutosta ja uudelleen syntymistä.

Sitä on nyt ilmassa, todellisesti ja keijupölynä, niin yksilötasolla kuin globaalisesti.

Illuusiomaailma on katkolla, idyllijahti harhaa ja hyvät eivät välttämättä aina voita.

Elämme keskellä sekahedelmäsoppaa ja kermavaahtotupsua ei kaikille riitä.

Vanhat tavat ja ajatusmallit olisi koodattava nykytason mukaiseksi tai keksittävä uudet.

Näinhän se menee. Aika-ajoin. Historiallisestikin.

R:lle tuli aika pysähtyä, vetää henkeä ja etsiä uuttaa suuntaa.

Hänen mielestään kokonaan. Jokin mättäsi.

R löysi suunnan, veti henkeä ja taantui. Tosin ei fyysisesti.

Yksin. Tai/ja kaksin.

Viereen kelpuutetaan vain oman mielen mukaiseen muottiin valettu seuralainen.

R palasi teinivuosien kotikehtoon, tuttuihin kuvioihin ja turvallisiin kaavoihin.
Minunkin oli aika pysähtyä, vetää henkeä ja etsiä uusi suunta.

Ei kokonaan, mutta osaksi.

Tavallaan sen jo muutama vuosi sitten teinkin.

Silti, jokin mättäsi, mutta mikä.  En tiennyt. En tajunnut.

Nyt alkaa jo pikkasen kilkuttaa. R:n rajulla avustuksella.

Meillä oli eri reitit ja matkaseura.

Minä matkaan eteenpäin ja mukanani ovat ensisijaisesti molemmat tyttäreni.
Kiitollisuus menneestä on mielessäni päällimmäisenä.
Kumma kyllä. Mutta, omatpa ovat muistoni, itselleni tärkeät.

Intuitiooni luottaen, tulevaisuuteen uskoen ja itseääni arvostaen, astelen kohti uutta tulevaa.

Ja toivon, että jatkossa nimeäni käyttävät (+muistavat) he, jotka sitä arvostavat. Rehellisesti.

Hei, mulla on ihan hyvä mieli ja kiva olo. Oikeasti.
Kiitos teille, kanssakulkijoille!!!!!

ps. tämä oli tässä. Jatkossa tarinoin muista aiheista ja omalla fb-sivustolla. I´ll be back.