skip to Main Content

Sudentunti

Se aamuyön hetki….

Kello on 04.17. Lilly ei ole haukkunut. Heräsin. Kuitenkin.
N on siis vieläkin lietsussa.
On se kuukausi, jolloin  N:n kolme ystävätärtä täyttivät myös 18 vuotta.
Täältä tullaan -baariviikot ovat menossa.
Mamma arpoo, laitanko tekstarin vai en.
Laitoin ja vastaus tuli pikimmiten: kaikki ok, menen D:lle yöksi.
Kesäyö on kesäyö ja nuorilla huoleton yötön yö.
Vaihteeksi näin. I like.

Nukahda, uinahda, anna unen tulla.
Joka iltainen mantrani.
Jatkan; anna unen jatkua, en halua aamuyöstä valvoa.
Pikkaisen on viime aikoina yöelämäni muuttunut.
Tyynyt olen vaihtanut, peittoa keventänyt ja valkeisiin liinavaatteisiin siirtynyt.
Ikkuna on auki, hyttysverkko paikallaan ja  vieressäni on lasi vettä.
Melatoonia, magnesiumia, b-vitamiinia ja lasi viiniä. Jälkimmäinen silloin tällöin.
Nukun yksin, usein kaksin (Lilly) ja  toisinaan kolmisin. Silloin N on megessä.
Puhelin on yleisäänellä. Olen aina paikalla. Tyttäret, you know.
Ehkä kerran 10:stä, on yö ollut mieluinen, tarkoituksenmukainen.
Muuten, unetonta yötunnetta päivät perätysten.
Elän vauvan koliikkivaihetta. Tavallaan.

Kello on 04.37. Usein ei tähän aikaan hymyilytä, nyt hymyilyttää.
Minulla on selvä syy olla hereillä. Äidinvaisto. Se oli se,  mikä herätti.
Ei huoli, suru tai  klöntti kurkussa, vaan selvä selitys.

Kun aiemmin uneen olen päässyt, niin yleensä olen herännyt noin klo 04.
Painajaiseen, epämiellyttävään olotilaan, kuuman ja nihkeään. Johonkin.
Se on se suden tunti, vargtimmen.
Epämääräinen yö-aamuhetki. Tosin vähän enemmän kuin tunti.
Sanotaan, että silloin olet heikoimmillasi.
Kansanomaisesti, tuohon aikaan saattaa torkahtaa nuotion ääreen ja suden on helppo tulla.
Aaveet, pelot ja mielipahat seikkailevat, niin, ettet tiedä valvotko vai nukutko.
Se on yön kylmin hetki, jolloin pahat unetkin ovat todellisimmat.

Mutta toisaalta…..
Se on myös se aika, jolloin useimmat lapset syntyvät ja jos olet unessa, näet syvintä ja kaikkein ”ravitsevinta” unta.

Tuona aamuna nukuin pidempään.
Nukahdin uudelleen ilman kelloon vilkaisua.
Toivon, että olen jo matkalla. Painajaisesta uuden syntyyn.

Back To Top