skip to Main Content

Kehonkieli

 

”Pratar du svenska?” Iloisesti esitetty kysymys oli suunnattu minulle. Olin pöpöttänyt R:n ja N:n kanssa suomea koko sen ajan, kun odottelimme pyöräliikkeessä palvelua.Vastasin häkeltyneenä myöntävästi ja niin skånska alkoi. Hitto, miksi multa ei kysytty ymmärränkö grrrhhhh-grääh-soraääniä ja lespaavaa puhetapaa.

Täällä Malmössä, Pohjolan etelässä, on kyettävä venyttämään kouluruotsia danskan-tyskan-svenskan sekoitukseksi eli turskaksi ja kröhäytellä vähän siellä sun täällä. Tai sitten keskittyä ymmärtämiseen ja puhua omaa ruotsia ja väistämättä kuulostaa suomalaiselta mamulta. Todellisuudessa Ruotsissa mennään ruotsinkielellä, josta ruotsalaiset kyllä tykkäävät, mutta Tanskassa englannilla. On se niin extreme laji.
Musta olisi ihanaa, jos mulla olisi se  kuuluisa kielipää.Ympäristössäni muutamalla on ja ylpeänä kuuntelen heidän sujuvan soljuvaa espanjaa, italiaa, ranskaa, saksaa, japania tai kreikkaa.Huokaus, olisihan se kiva osata tai omaksua edes joitain jo tuhat kertaa kuulleita sanontoja, mutta tähän päähän ei vaan tartu.Strategiani onkin tilanteessa, jossa kieli on jokin, jota muut puhuvat ja ymmärtävät, mutta minä olen vain joukossa mukana: olla hiljaa, yrittää naurahtaa oikeissa tilanteissa, hymyillä ja käyttää hyväkseni lauseiden ns. laina/yleismaailmallisia sanoja, jotta suunnilleen tiedän missä mennään.Illan kuluessa, kun vauhtiin päästään, niin tilannehan on tämä, ” there is no problems only solutions”. Tavalla tai toisella, mukana ollaan!

Poikkeuksena on tietysti ok-no problem –maat tai hotellialueet, joissa mikään ei toimi, mutta mitään ei myönnetä. Lopputulos on ensin aina arvoitus, mutta ajan kuluessa yleensä yhteisymmärrys paranee.

Lisää mimiikkaa, hymyä ja piirrärautalangasta –tekniikkaa, niin loppu vierailu onkin yhtä juhlaa.Ja itse kehonkieli, se, se vasta puhutteleekin. Eri tasoilla, tilanteissa ja tavoilla. Kannattaa harjoitella.

Pyöräkaupat sujuivat kaiken kaikkiaan mukavissa merkeissä. Oli kysymys muutamasta fillarista, joten minulla oli aikaa totutella ”uuteen ruotsiin”.Jälkeenpäin, N ja minä, poljimme raikkaassa illassa kohti kakkoskotiamme.N yllätti ja tokaisi, ” mamma, näit sä Nicken (päämyyjämme) lihakset”.  Jep. Näin.

Kuvittelin ne luonnollisesti saavutetuiksi ja just mietin pitäisikö mennä hakemaan extra kello tangolle…hmm ”ringklocka” särähtäisi mukavasti. N lupasi tulla mukaan. Mentäisiin kesällä, t-paita säällä.

Keho + kieli = hyvämieli ja tässä tapauksessa se suorastaan koukuttaa skånskaan.                             Aijabaija, det låtar så BRRRRAA.

Kirjoittanut Mervi Sjöblom klo 11.56[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]

Back To Top