skip to Main Content

Manteli

Toisen tekemä, toisen tarjoama, maistuu useimmiten aina paremmalta.
Valitsen stadin hotellin hinnan ja sijainnin perusteella, mutta etenkin kunnon aamiaispuuron mukaan.
Se on kokemukseni mukaan huikean tärkeää, sillä syy yöpymiseen on yleensä se, että nautin kuohuvaa/viiniä ja valvon.
Keski-ikäisen naisen ilo ja tuho.
Tämän talon puuro on kunnolla haudutettua, isoryynistä luomukaurapuuroa ja nautin sen erinomaisella kuningatarhillolla.
Joka suupala on takuuvarma kymppi, joten voin keskittyä olennaiseen.
Omaan mieleeni ja ympäristöön.

Turkulaisia. Paikka on miinoitettu ja minut saarrettu.
Pitkillä äänteillä, parfyymeillä (etenkin miesten..huh,huh), kahta senttiä vaille Matti Nykäs –housuilla ja paksuilla vöillä.
Tytöillä on hiukset nyköröllä. Se keikkuu keskellä päätä kuin kiikkustuoli.
On tultu stadiin tai tsadiin ei kun sorry, Hesaan. Pareittain. Seukataan.
Kas kun hotla ei löytynyt lähempää rautatieasemaa.
Ai niin, turkulainen autoilee. Audilla. Lisävarustein.
Näin se mieli laukkaa. Klisee ilkeilyyn. Iloisesti itsestään.
Mä en tajua miten se turkulaisuus herättelee jotain, synnyttää kielikuvia. Siis se vaan tekee sen. Älytöntä, mutta totta.
Oikeasti joukko on iloinen ja kohtelias, ilmeisen ilahtuneita nuoria onnistuneen illan jälkeen.

Lusikka suuhun ja hypähdys pöydän toiselle reunalle. Siis ajatuksissa.
Lämmintä, nuorta lempeä englanniksi.
Tyttö on tuonut nuorenmiehen näytille. Sukulaisille, yes reissu, mutta kaverit…..
Liian kännissä, heti alkuillasta ja sitten draamaa.
Poika on ihmeissään ja tyttö selittää ääni värähtäen mollivoittoista suomalaisuutta.
Tässä on yksi painava syy, miksi Suomi saa jäädä. Ja käsi hakee kättä.
Minulla on hirveä homma etten äänähdä, ihan vain kuuloetäisyys mukanaolosta.
Ympärilläni on ihana sekametelisoppa. Joulua.
Olen  anonyymi, yksin, mutta en yksinäinen. Onnellinen.
R:n varaama huone, eilinen päivä/ilta ystävättärien kera ja edessä kotimatka perheen luo. Olen taas monta muistoa rikkaampi. I like.

Puurolautanen tyhjenee ja olo  sen kuin paranee.
Seuraavan kerran puuroilen jouluaattona oman perheeni kanssa.
Silloin on riisipuuron aika.

Jos löydät mantelin,
saat onnellisen vuoden.

Tähän uskon.
Viime vuonna sain mantelin.
Nyt kelpaa hyvin pelkkä puurokin.

Back To Top