skip to Main Content
+358-400418197 meku@nainenyliviiskyt.fi

Kuorrutus

Porkkanakakku. Makeen näköinen ja hyvänmakuinen.

Suomalaiset sanonnat ovat minusta  yleisesti aika omituisia.
Monet synkkiä, syyllistäviä ja ahdistavia. Toki helmiäkin löytyy.
Mutta niiden käyttöyhteys.
Härreguud, kun niitä lykätään ja läiskitään niin moneen rakoon.
Kun omat sanat ei riitä, otetaan apuun kliseet, fraasit ja sananlaskut.
Opetusmielessä, aikalisänä, näsäviisautena vai viisauden merkkinä. Tiedä häntä.

”Parempi päivä elettynä, kuin kaksi kuolleena”.
Tästä on hyvä aloittaa. Suomalainen tapa, ensin hyvä osa ja sitten opetus/näpäytys/varoitus: voisi olla huonomminkin.
Ja se ”hyvä” päivä eletään nuhteessa, ilottomana, epäilevänä ja ei kannata edes yrittää –meiningillä.

Top 3 fraasi/klisee -linjalta, varmasti kaikki ne ovat kuulleet, mutta please käyttäkää tosi varoen, tai ei ollenkaan: me olemme kaikki erilaisia, tuo tuli puun takaa ja todellinen huipennus: nyt on peiliin katsomisen paikka. Ok joskus, harvoin se voi olla paikallaan…..
Näitä kuunnellessani, etenkin niin sanotussa kriittisessä paikassa,  toivoisin olevani koomassa.  Hirrrrvvveitä, sillä harvoin sanoja sanojaan ymmärtää.
Jos kysyt, tulee toisto, ei selitystä. Ja peilihän on aina vain toisille…
Lisään vielä nuorten hokeman, ”ihan sama”. Argh.

”Itku pitkästä ilosta”. Mä en kestä –sanonta. Minulle.
Äiti käytti sitä, kun ensin veljien kanssa leikittiin ja sitten riidan päälle itkettiin.
Silti, ihan niin kuin ilosta AINA syntyisi itku.

Entä tämä, ”parempi tuttu paha, kuin tuntematon hyvä”.
Siis mitä.  Onko otettava vastaan pahaa eli huonoa käytöstä, epäreiluutta tai pahansuopuusta tutulta tai ylipäätään joltain taholta kuin tuntemattoman hyvätyö.
Ketju jatkuu, ”kell’ onni on, se onnen kätkeköön”.
Siis niin, niin tätä ”kärsi, kärsi, niin kirkkaimman kruunun saat”  -sarjaa.
Ole tässä nyt sitten hyväntuulinen, onnellinen ja yritteliäs. Pah.

”Ei sanottu sana suuhun palaa”. Kokemusta on. Joissain sanonnoissa on vinha perä. Onkohan tuokin jokin sanonta??.

Suosikkini on—-tättärätäää—–

”Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä”.
Monesti käytetty, Kalevalasta lainattu, kun sisältö ei vastaa ulkonäköä.

Epäile, älä usko, tässä on nyt ”koira haudattuna”, huijaus, petos, valetta, ”silmänlumetta”, ei tuo kuitenkaan kauan kestä….

Voi olla, mutta ei läheskään aina.
F. Scott Fitzgeraldin Gatsby on  ”Life Frostingia” ja tietysti osa nettimyynnistä, julkaistuista kuvista, ihmissuhteista, onhan niitä, mutta on paljon aitoakin.

Viskaa itsestään selvät ilmaisut metikköön, perkaa vanhentuneet (huonot) sanonnat kielenkäytöstäsi tai anna niille uusi merkitys ja ota käyttöön tämän päivän viestintää.
Tuuleta pääkoppa. Pelkät hengitysharjoitukset eivät riitä.

Ei kuorrutus ( siis “kauneus” tässä kakku sanonnassa…) aina pahasta ole tai jonkun peittämistä, se on vain yksinkertaisesti osa kokonaisuutta.
Monasti myös ulkonäkö, päällys kuuluu asiaan, SE ei ole se juttu.
Ja jos on, niin sillä mennään, mutta ekaksi ei, ei heti sitä tuttua, kulunutta mantraa ja ajattelutapaa.

”Moni kakku päältä kaunis ja useimmiten maukasta sisältäkin”.

Minä aloitan tällä. FYI (= for your information)

 

Jälkihuomautus 08.02.2017// epäilen, että alitajunta kertoi, ettei kaikki ole todellakaan niin miltä se

näyttää. En vain sitä tajunnut. Ehkä siksi kirjoitus ja juuri tuon sananlaskun valinta./nainenyliviiskyt

Back To Top